Tulevaisuuden muistelu (sovellettuna) 
Käytimme Tulevaisuuden muistelu -menetelmää sovellettuna kyseiselle asiakasryhmälle.
Tulevaisuuden muistelua käytetään usein lapsien ja perheiden kanssa työskenteltäessä.
Siihen osallistuvat lapsi ja hänen perheensä tai muita kasvatukseen osallistuvia henkilöitä,
jotka ovat olennaisia tilanteen kannalta.Toiminnan tavoite on hankalien ja ristiriitoja
tuottavien asioiden käsittely positiivisessa valossa ilman syyttelyä. Kuitenkin myös
pystytään tuomaan esille huolia ja epävarmuutta aiheuttavia asioita, jotka kuitenkin
positiivisen tulevaisuuden myötä ovat helpottuneet. Yleensä toiminnan vetäjinä on kaksi tilanteen kannalta ulkopuolista vetäjää, joista toinen kysyy kysymykset ja toinen huolehtii siitä, että jokainen saa sanottua sanottavansa. Toinen myös kirjaa osallistujien vastauksia ylös, jotta jokainen voi nähdä tulleensa kuulluksi. Dialogi rakentuu kolmen kysymyksen varaan:

1. Vuosi (tai mikä aikaväli tilanteen kannalta on sopivin) on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne sinun kannaltasi ovat?
2. Mitä teit itse myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä tai keneltä sait tukea? Millaista tukea sait?
3. Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään?

Tulevaisuuden muistelussa on tarkoituksena, että osallistujia pyydetään siirtymään
kuviteellisesti ajassa eteenpäin tulevaisuuteen riitttävän kauas riippuen käsiteltävästä
asiasta. Ajatuksena on, että tässä ajassa käsiteltävässä asiassa on tapahtunut muutoksia
positiiviseen suuntaan. Siitä pisteestä mihin asti muistellaan, katsotaan mitä hyviä asioita on
tapahtunut elämässä. 

Näiden kysymyksien varaan rakennetaan dialoginen keskustelu, ensimmäisessä
kysymyksessä kysytään asioista positiivisesta näkökulmata, joten sen avulla rakentuu
positiviinen ja ratkaisuja hakeva ilmapiiri. 

Pyysimme kolmea 14 vuotiasta tyttöä osallistumaan meidän tulevaisuuden muistelu
ohjaukseen. Valitsimme kyseisen asiakasryhmän, koska tulevaisuudessa haluamme
työskennellä nuorten parissa. Meidän mielestämme tällainen harjoitus on hyvä tapa päästä
tutustumaan nuorten elämään ja harjoite ei ole liian haastava. Sovelsimme menetelmää
nuorille sopivaksi, sillä oikeassa tarkoituksessaan tulevaisuuden muistelu sopii hieman
erilaisiin tilanteisiin. 

Lähdimme rakentamaan harjoitetta siltä kannalta, että nuori saa sovelletun tulevaisuuden
muistelun avulla pohtia syvällisemmin omaa tulevaisuuttaan ja haaveita. Tavoitteemme
toiminnassa oli se, että nuori pohtii tulevaisuuttaan piirtämällä haaveet konkreettisesti
paperille. Harjoitteen tekeminen herättää mahdollisesti kysymyksiä omasta tulevaisuudesta
ja identiteetistä. Halusimme, että ohjauksen jälkeen nuoret jäisivät vielä pohtimaan asioita ja
että ohjaus olisi positiivinen kokemus joka voimaannuttaa. 14-vuotiaan elämä on
huoletonta, ajatukset eivät ole välttämättä tulevaisuudessa, vaan eletään hetki kerrallaan.
Kuitenkin pian he ovat isojen päätöstä äärellä, esimerkiksi koulupaikkavalinnan suhteen. 

Valitsimme tulevaisuuden muistelun ajaksi 3 vuotta, koska esimerkiksi 5-vuoden päähän
muistelu voisi olla liian haastavaa muistella. Nuori on juuri miettimässä 14-vuotiaana, mitä
haluaa tehdä peruskoulun jälkeen. Jos joutuisi miettimään 5 vuoden päähän, olisi toisen
asteen koulu päättymässä ja silloin joutuisi uudestaan miettimään mitä haluaa tehdä. 


 Aloitimme Anniinan luona rennolla jutustelulla ja toisiimme tutustumisella. Tarjosimme heille
kahvia ja keksiä. Sen jälkeen pyysimme osallistujia siirtymään tilaan missä ohjaus
toteutetaan, jonka jälkeen kerroimme ohjauksen kulusta. Pyysimme jokaista ottamaan
sopivan tilan itselleen, esimerkiksi sohvalta, lattialta tai pöydän äärestä. Ensiksi osallistujat
saivat pohtia mielessään itseään tulevaisuuteen. Käsittelimme niitä asioista, mitä kolmen
vuoden aikana on tapahtunut. Muisteltiin myös mahdollisesti asioita, jotka ovat olleet
hankalia, mutta tuon 3 vuoden aikana menneet positiivisempaan suuntaan. Käytimme
apuna yllä mainittuja kysymyksiä. 

Nuoret miettivät kysymyksiin vastauksia, he saivat kirjoittaa paperille, piirtää tai puhua
ääneen. Jokainen sai valita sen sopivimman tavan itselleen. Kun jokainen oli saanut
tuotettua haluamansa asiat tavallaan, ne käytiin yhdessä läpi ja keskusteltiin niistä. 


Nuoren tekemä muistelu

Nuorilla heräsi selkeästi ajatuksia niistä asioista, mitä eivät kovin syvällisesti olleet miettineet. Esimerkiksi sen suhteen, millaisia koulutusvalintoja haluavat tehdä. Yksi tytöistä haluaisi sairaanhoitajaksi, ja pohti, hakeeko ammattikouluun lähihoitajaksi vai kävisikö lukion, jonka jälkeen hakeutuisi ammattikorkeakouluun sairaanhoitajaopintoihin. Tytöt kertoivat, että koulussa on opinto-ohjaajan tunneilla käyty läpi koulutukseen liittyviä asioita, mutta koulussa ajatukset ovat hyvin paljon kavereiden kanssa hengailussa, eikä itse tekemiseen keskitytä niin paljoa. Keskustelimme nuorten kanssa tulevaisuudesta ja ihmissuhteista, yksi nuorista näki itsensä tulevaisuudessa nykyisen kumppaninsa kanssa saman katon alla. Aluksi tulevaisuuteen katsominen oli haastavaa nuorille, he eivät osanneet keskittyä pitkän ajan suunnitelmiin vaan monella oli mielessä esimerkiksi rippikoulu seuraavana kesänä. Lisäksi sai muistuttaa, että puhelinta ei tarvitisisi ohjauksen aikana käyttää. 
Pyysimme nuorilta palautteen heti ohjauksen jälkeen. Jokainen sai valita, kertooko
suullisesti vai kirjoittaa paperille. Kaikki halusivat kertoa suullisesti. Kaikki kokivat, että oman
tulevaisuuden hahmottaminen paperille ja oikeasti vakavasti pohtiminen sai ajatukset
heräilemään. Miettimään sitä, että miltä se mahdollinen oma tulevaisuus vaikuttaa tai
millainen haluaisi sen olevan. Osallistujat saivat itse valita, tekevätkö muistelun paperille vai
suullisesti. Kaikki valitsivat paperille tekemisen, jonka jälkeen keskustelimme jokaisen
tulevaisuuden näkymästä. Nuoria yllätti myös se, kuinka nopeasti päätöksiä täytyy tehdä ja
kuinka kauaskantoiset vaikutukset joillakin päätöksillä on. Esimerkiksi koulupaikan valinta.
Muistutimme myös nuoria, että paperista jää hyvä muisto joka kannattaa laittaa talteen ja
katsoa 3 vuoden päästä mitä on rustannut paperille. 

Reflektoimme vielä tilanteen ohjaajina ohjaustilannetta: mielestämme onnistuimme hyvin
ohjauksessa, vaikka muistelun aloittaminen nuorilla tuntui aluksi hankalalta. Saimme silti
hyvin heidät johdateltua aiheeseen apukysymyksien avulla. Tätä tehtävää voisi kehittää
myös sinne 3 vuoden päähän, eli tapaisimme kyseiset nuoret ja katsoisimme mitä on
tapahtunut kolmen vuoden aikana ja mitä mahdollisesti taas tulevaisuudessa tulisi
tapahtumaan tuolloin 3 vuoden päästä. Ohjaustilanteen aloittamista helpotti ensin pieni
jutustelu ja tutustuminen sekä myös se, että yksi nuori oli ennestään yhdellä ohjaajalle tuttu.
Nuoret heittäytyivät ja olivat hyvin avoimia toiminnan suhteen. Meidän nähdäksemme
menetelmää voisi myös hyödyntää mm. maahanmuuttajatyössä ja vankilatyössä, koska
ajatukset ovat tulevaisuuteen ja positiivisuuteen suuntaavia. 


 Lähteet:

Kommentit

Lähetä kommentti